Sosialismi ja kansallissosialismi
Randolph Sieger

Sosialismi:

1. Jokin useista taloudellisista ja poliittisista teorioista, jotka kannattavat yhteis- tai valtionomistusta ja -hallintoa koskien tavaroiden tuotantoa ja varojen jakelua.
 

2. Yhteisön tai ryhmän tapa elää siten, ettei ole lainkaan yksityistä omaisuutta.
 

3. Marxilaisen teorian mukaan: Yhteisön siirtymävaihe kapitalismin ja kommunismin välillä.

Nationalismi:

Uskollisuutta ja omistautumista kansaan. Kansallinen tietoisuus siitä, että oma kansakunta on ylempänä muita. Sen kulttuurin korostamiselle annetaan erityistä painoarvoa.

Kansallissosialismi:

Natsismi: ..hallituksen totalitaarinen periaate, valtion kontrollia teollisuudesta, rodullisesti ylempänä olevan ryhmän hallitsemista sekä johtajan (Führer) keskeistä asemaa.

Kommunismi:

1a: Teoria joka puoltaa yksityisen omaisuuden hävittämistä.

1b: Systeemi, jossa omaisuus on yhteistä ja tarpeen vaatiessa kaikille vapaasti käytettävissä.

2b: Hallituksen totalitaarinen periaate, jossa yksi puolue kontrolloi valtion omistamia tuotannon varoja.

2c: Marxilaisen teorian mukaan: yhteiskunnan muoto, jossa valtio on kuihtunut pois ja varoja jaetaan oikeudenmukaisesti.

Mikä ero on sosialismilla ja kansallissosialismilla? Luulisi olevan helppo vastata. Monet liikkeessämme väittävät olevansa kansallissosialisteja tietämättä, mitä sillä edes tarkoitetaan. Tai, he vihaavat kommunismia mutta eivät ole tutustuneet sen määritelmään, saati lukeneet siitä. Kyllä, kommunismi on alkuperältään juutalainen, mutta mitä muuta tiedät siitä? Voitko rehellisesti vastata näihin kysymyksiin ja vakuuttaa jonkun toisen siitä, että tiedät eron sosialismin ja kansallissosialismin välillä? Tai, voitko vakuuttaa itsesi? Mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että joku on kansallissosialisti, millaista on olla kansallissosialisti tänään?

Näiden kahdentyyppisen sosialismin merkityksen voit lukea helposti esim. alussa annetuista sanakirjan selityksistä. Vaikka kansallissosialismin ja sosialismin nimet muistuttavat toisiaan, niillä on kuitenkin suuria eroja. Sosialismissa keskeisiä ovat - kuten jo todettu - valtion kontrolli tuotannosta sekä se, ettei yksityistä omaisuutta ole. Ja huomaa, ettei yksityisomaisuudella tarkoiteta henkilökohtaisia tavaroita vaan maanomistusta, tehtaiden omistusta, liiketoimintaa jne. Eli melkein sama asia kuin kommunismi (monesti sosialismia ja kommunismia ei edes eroteta toisistaan). Sosialismissa hallitus kontrolloi tuotannon varoja (teollisuus). Oikeastaan oikeassa marxilaisessa kommunismissa hallitusta ei ole vaan yhteiskunta johtaa itseään. Eikä pidä unohtaa, että kommunistinen liike syntyi teollisen vallankumouksen aikana jolloin työntekijä joutui kestämään monia vastoinkäymisiä. Siksi kommunistinen ja sosialistinen ideologia ovat niin työväenluokkaisia. Yläluokan harjoittaman riiston vuoksi kummatkin teoriat puhuivat yksityisen omaisuuden lakkauttamisen ja luokattoman yhteiskunnan puolesta. Eli sosialismi on poliittinen rakennelma, jossa kansalaiset ovat kaikki sosiaalisesti (ja suurelta osin myös taloudellisesti) tasa-arvoisia. Hallitus on enemmän tai vähemmän totalitaarinen systeemi, joka tarkoittaa, että sen määräysvalta pidetään suhteellisen pienenä mutta voimakkaana. Toisin sanoen hallitus on jäsenmäärältään pieni mutta sen valta on rajatonta ja itsenäistä. Se valvoo taloutta kontrolloimalla maata ja teollisuutta, sekä jakamalla vaurautta.

Nyt kun ajatellaan kansallissosialismia, tulee kiusaus yhdistää nationalismin ja sosialismin teoriat. Itse asiassa tämä ei ole kaukaa haettua vaikka ei se ihan niin yksinkertaisestikaan mene. Nationalismi merkitsee suurta velvollisuudentunnetta omaa kansakuntaa kohtaan. Eli kansallissosialismi merkitsisi sosialistista yhteiskuntaa, taloutta ja valtiota, joka omistautuu itsensä kehittämiselle. Kansakunta elää auttaakseen itseään. Joku voisi kommentoida, että jokainen yhteisö pyrkii tekemään niin, ettei mikään valtio toivo omaa tuhoaan. Jossain mielessä on totta, että joka kansakunnalla on nationalistisia ominaisuuksia. Ne syntyvät itsesuojelun tunteesta. Ei - nationalistisissa yhteiskunnissa kaikkea ei kuitenkaan tehdä ainoastaan kansakunnan kehittämiseksi. Päätöksiä tehdään sitä vastoin valtiossa asuvien ihmisten hyväksi. Kansallissosialismissa hyödytetään valtiota kokonaisuutena. Kansallissosialismin tarkkaa alkuperää on vaikea sanoa, toisinkuin esimerkiksi marxilaisen kommunismin jonka luoja ilmenee itse nimestä. Ks. saattaa juontua NSDAP:stä tai sitten jostain hämärästä, vuosisatoja vanhasta kirjoituksesta. NSDAP oli kuitenkin ensimmäinen organisaatio, joka puhui niin perusteellisesti sen puolesta ja todella toteutti sitä. Siksi kansallissosialismi on samanmerkityksinen tämän organisaation opetusten ja niistä seuranneen, yli kymmenen vuotta kestäneen valtakunnan kanssa. Kansallissosialistinen Saksa on esimerkki ja määritelmä kansallissosialismista.

Kansallissosialistista Saksaa on tapana ajatella hyvin sosialistisena valtiona. Se kontrolloi tuotannon varoja. Kaikki suuret tehtaat olivat valtion kontrolloimia, esimerkkinä autoteollisuus. Monien ihailema VW oli kontrolloivan valtion tuote. Se oli tarkoitus perustaa kansaa varten, ei niinkään voittojen tuottamiseksi. Myös moottoriteiden aika alkoi tuolloin, valtion toimesta. Tiet yhdistivät kansaa ja kansakuntaa. Saatamme nähdä kansallissosialistisessa Saksassa myös vahvan työmoraalin. Valtio ja yhteiskunta kunnioittivat työväenluokkaa sillä se on valtion selkäranka, välttämättömyys. Tämä tuotiin ilmi myös suunnattomassa propagandassa. Tuhannet saksalaiset työläiset näyttäytyivät joukkokokouksissa symbolisine lapioineen, julisteissa he vetoavat valtion uudelleensyntymiseen. Valtiota kontrolloi suhteellisen pieni hallitus. Viittaan tietenkin Adolf Hitleriin ja NSDAP:n johtoon. Kuten yleisesti tiedetään, hänen hallituksensa oli itsevalta, joka on totalitarismin äärimmäinen muoto. Joten Saksa näytti täyttävän sosialismin piirteet. Kuitenkin valtio oli ilmeisen kansallismielinen (mikä ilmenee juuri propagandasta; kokoontumiset, marssit, julisteet, elokuvat, kirjat jne.).

Nyt herää kysymys, miksi niin monet sanovat vihaavansa kommunismia ja sosialismia kun kansallissosialismi on lähes sama asia, eli sosialistinen yhteiskunta, joka vain omaa vahvan kansallisen ylpeyden? Vastaus löytyy siitä, mikä katsotaan kansakunnaksi. Kommunisteille ja sosialisteille kansakunta on se, mitä on maan rajojen sisäpuolella. Fyysinen raja määrittää kansakuntaa; näin maailman hallitukset näkevät asian nykyään. Kansakunta on sama asia kuin tunnustettu maa ja sen johto. Eli hallitus, joka kontrolloi ihmisiä ja jolla on maata katsotaan nykyään kansakunnaksi. Kansallissosialisteille se ei kuitenkaan ole niin merkityksetön asia, että se voitaisiin määritellä vain fyysisten rajojen avulla, vaan pikemminkin henkisten ja kulttuuristen rajojen kanssa. Kansakunta koostuu ihmisistä joilla on samat tavoitteet ja mieltymykset, perimä ja historia. Tämä taas johtaa pakostakin rodun merkityksen korostumiseen. Se on loogista, koska jos ihmisillä on niin paljon yhteistä, on heillä myös oltava yhteinen alkuperä. Yhteinen historia ja perimä sanelee tämän. Näemme, että marxilaisuuden tapa katsoa kansakuntaa mahdollistaa rotujen sekoituksen, joka puolestaan johtaa monikulttuurisuuteen. Tämä ei suinkaan tee hallaa heikäläisten periaatteille, mutta on vahingollinen kansallissosialistien suunnitelmille. Monikulttuurisuuden myötä sekä yhteiskunta että todellinen kansakunta rappeutuu. Itsesuojelun periaate sanelee, että sellainen toiminta on vastakkaista kansallissosialismin ideologialle, ja siksi ks. valtion on vastustettava sitä. Tässä yksi tärkeä esimerkki kansallissosialismin ja marxilaisen, tai normaalin sosialismin erilaisuudesta. Viimeksi mainittu on tie ensiksi mainitun tuhoon. Vielä enemmän ristiriidassa ovat kansallissosialismin ja kommunismin politiikat. Se ettei yhteiskunnassa ole lainkaan keskeistä hallitusta on täysin vieras ajatus länsimaiselle ihmiselle, ja varsin vahingollinen valtiolle, joka haluaa pysyä itsenäisenä.

Vaikkemme eläkään tänään todellisessa sosialistisessa yhteiskunnassa, voimme väittää olevamme kansallissosialisteja yhdeltä osin; olemme sosialisteja kansakunnan silmissä. Yhteiskunnassa ja keskenämme olemme erilaisia. Meillä kaikilla on erilaiset roolit yhteiskunnassa, hyvät ja huonot puolemme, erilaiset tavoitteet ja haaveet. On siis totta että olemme eriarvoisia. Tasa-arvoisuus ei voi koskaan täysin toteutua. Epätasa-arvoisuus johtaa väistämättä luokkayhteiskuntaan vaikka luokat olisikin jaettu sosiaalisin eikä niinkään taloudellisin perustein. Olemme kuitenkin kaikki tasa-arvoisia kansakunnan edessä. Meillä kaikilla on sama vastuu valtiota ja sen kehittämistä kohtaan. Vastuu on silti suhteellista; enemmistö antaa enemmän, vähemmistö vähemmän. Kaikki auttavat kuitenkin kykynsä mukaan. Eli liikkeemme sosialistinen aspekti on se, että olemme luokattomia valtion silmissä, ja että valtio on totalitaarinen tulevaisuutensa suhteen. Se kontrolloi yhteiskuntamme, rotumme ja itsensä tulevaisuutta. Liikkeemme nationalistinen puoli on selvä, ainakin useimmille. Rajoiksi ei katsota tuttuja fyysisiä ääriviivoja, vaan ne määräytyvät pikemminkin verenperinnön viitoittamana. Eurooppalaiset tekevät tämän kansakunnan. On kyse yhteisestä perimästä ja historiasta, yhteisistä suhteista ja kulttuureista jotka yhdistävät länsimaisia ihmisiä. Siksi kansakunta on tavallaan yhtä ihmisen rodun kanssa. On totta, että on olemassa Puolan, Saksan, Unkarin jne. erilliset kansat jotka kukin tekevät työtä oman maansa eteen. Kuitenkin sellaisessa tilanteessa, jossa vihollinen aikoo orjuuttaa tai hävittää kokonaisen kansan tai rodun, on eurooppalaisten yhtenä rotuna, kansakuntana, puolustauduttava sitä vastaan. Vain siten voi jokainen kulttuuri ja kansa elää ja toimia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Eli tällaista on kansallissosialismi tänään. KANSAkunta on rotu, ja SOSIALISMI on uhrauksia ja yhteistyötä kansakunnan hyväksi.

Päällimmäinen ero siis kansallissosialismissa ja sosialismissa on se, mitä ymmärretään kansakunnalla. Kun kansallissosialismi keskittyy maahansa, perintöönsä ja kansaansa, marxilainen sosialismi on kiinnostuneempi puhuttelemaan yhteiskuntansa ihmisiä vaikka he tulisivat eri kulttuureista.

Kotiin