|
Vidkun Quisling
Vidkun Quisling (18.07.1887 - 24.10.1945)
Vidkun Abraham Lauritz Jonsson Quisling syntyi 18.7.1887
Fyresdalissa, Telemarkin alueella Etelä-Norjassa. Hän oli vaikutusvaltaisen
ja tunnetun genealogin Jon Lauritz Quislingin poika. Quislingin vanhemmat
kuuluivat eräisiin vanhimpiin ja arvostetuimpiin sukuihin Telemarkissa.
Vidkun Quisling liittyi armeijaan, valmistui sotilasakatemiasta kaikkien
aikojen parhaimmilla arvosanoilla ja saavutti majurin sotilasarvon. Quisling
toimi sotilas-attaseana Petrogradissa Venäjällä 1918 sekä Helsingissä vuonna
1920.
Quisling liittyi tunnettuun "Frithjof Nansen" -järjestöön ja osallistui
humaanitääriseen avustustyöhön Ukrainassa, Armeniassa ja Kaukasuksella.
Useiden vuosien avustustyön jälkeen Quisling sai brittiläisen MBE-palkinnon.
Vuonna 1931 Quisling nimitettiin puolustusministeriksi Agrarianin
hallitukseen, ja pian Quislingista tuli kiistanalainen henkilö Norjan
mediassa. Quislingilla oli muutama hyvin läheinen ystävä ja näiden kanssa
hän perusti vuonna 1933 "Nasjonal Samlig" - puolueen. (Nasjonal Samlig =
Kansallinen yhteisö).
Nasjonal Samlig oli Norjan kansallissosialistinen puolue ja muistutti paljon
Saksan kansallissosialistista puoluetta NSDAP:tä. Quisling omaksui
johtajaperiaatteen sekä antidemokraattiset ajatukset. Quisling oli puolueen
johtaja ja puolue nautti suurta kannatusta. Vain neljä kuukautta sen
perustamisesta se sai vuoden 1933 parlamenttivaaleissa 27 850 ääntä.
Nasjonal Samlig sai kannatusta erityisesti maanviljelijöiltä sekä ihmisiltä,
jotka asuivat maaseudulla.
Quislingin puolueen linja tiukkeni ja se ryhtyi kannattamaan Saksan
rotulakeja sekä tiukkaa juutalaispolitiikkaa. Vuoden 1936 vaaleissa Nasjonal
Samlig sai 50 000 ääntä. Quisling osallistui kansainväliseen fasistien
tapaamiseen Montreauxissa vuonna 1935. Vuonna 1939 Quisling tapasi Adolf
Hitlerin Saksassa. Hitler piti Quislingista. Tapaamisen yksityiskohtia ei
ole pystytty selvittämään, mutta sitä pidettiin yleisesti ottaen
poliittisena ja Quislingin eräänlaisena ystävyysmatkana Saksaan.
Huhtikuun 9. päivänä vuonna 1940 Saksa miehitti Norjan. Norjan kuningas ja
hallitus eivät suostuneet Saksan vaatimuksiin nimittää Quisling Norjan
pääministeriksi. Kuningas ja hallitus lähtivät maanpakoon. Hitler nimitti
Quislingin Norjan pääministeriksi, mutta huhtikuun 15. päivänä Quisling
menetti asemansa Josef Terbovenille, joka nimitettiin Norjan
valtakunnankomissaariksi. Terboven kuitenkin nimitti Quislingin takaisin
pääministeriksi vuonna 1942.
Nasjonal Samligin jäsenmäärä oli ennen vuotta 1940 2000 jäsentä, mutta
miehityksen aikana puolueen jäsenmäärä kasvoi lähes 40 000:een. Vidkun
Quisling kirjoitti myös useita kirjoja, kuten kommunisminvastaisen "Russland
og vi" -teoksen. Vidkun Quisling pysyi vallassa aina pidätykseensä saakka 9.5.1945. Vankeusaikaansa hän kutsui "Gimle" -nimellä, joka liittyi pohjoismaiseen mytologiaan. Vidkun Quisling ja kaksi muuta Nasjonal Samlig -puolueen johtajaa, Albert Viljalm Hagelin ja Ragnar Skancke, tuomittiin kuolemaan. Vidkun Quisling teloitettiin lokakuun 24. päivänä vuonna 1945.
|
|
|
