Friedrich Nietzsche

Friedrich Nietzsche

(15.10.1844 - 25.8.1900)

Kun Friedrich Nietzsche syntyi 15.10.1844 Röckenissä lähellä Lützeniä Saksin preussilaisessa provinssissa, oli hänen isänsä varma, että pojasta tulisi sukunsa perinteen mukaisesti luterilainen pappi, aivan kuten hänen isästään ja isoisästään. Kukaan ei aavistanut, että pojasta tulisi myöhemmin kristinuskonvastaisten opetusten mestari ja vakaumuksellinen ateisti. Nietzschen ollessa 5-vuotias hänen isänsä kuoli. Hänen äitinsä otti huolehtiakseen pojan kasvattamisen taloudessa, johon kuuluivat hänen kummatkin tätinsä, isoäitinsä ja sisarensa.

Varhaisiällä Nietzsche kiinnostui runoudesta ja hän sävelsi ensimmäiset runonsa 10-vuotiaana. Päätettyään lukion 1864 Sleesian Naumburgissa Nietzsche päätti seurata omia halujaan ja opiskella teologiaa ja klassista filosofiaa Bonnin yliopistossa. Vuonna 1865 Nietzsche seurasi opettajaansa Leipzigiin ja päätti opintonsa. Vahvoja vaikutteita antiikin estetiikasta ja Arthur Schopenhauerin kirjoituksista saanut Nietzsche tapasi vuonna 1868 Richard Wagnerin, joka itsekin oli innostunut Schopenhauerista. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Wagner ja Nietzsche tapasivat useita kertoja ja he vaikuttivat toisiinsa merkittävästi.

Helmikuussa 1869 Nietzschestä tuli Baselin yliopiston kreikankielen ja kirjallisuuden professori. 24-vuoden iässä hän piti esitelmän "Homeros ja Kreikan filosofia", joka saavutti suurta suosiota kriitikkojen keskuudessa. Vuonna 1871 isänmaanystävä Nietzsche halusi osallistua vapaaehtoisena lääkintämiehenä Ranskan ja Saksan väliseen sotaan. Kun Toinen Saksan valtakunta perustettiin 18.1.1871, Nietzsche valitti, ettei Saksan poliittista yhdentymistä seurannut henkistä yhdentymistä. Vuosia myöhemmin hän kritisoi Saksan jokaista puolta. Nuori ja kunnianhimoinen Nietzsche julkaisi ensimmäisen merkittävän teoksensa vuonna 1872: "Tragedian synty musiikin hengestä". Siinä hän toi ilmi tuntemuksiaan. Tämä teos, joka käsitteli kulttuurikysymyksiä, johti Nietzschen omaan pääongelmaansa: moraaliin.

Kuuluisien teologien ja filosofien kirjoitusten tuntemuksen ohella Nietzsche vaali erityisesti ystävyyttään Richard Wagneriin. Kuitenkin vuonna 1876 näkyivät ensimmäiset merkit heidän välisestä vieraantumisesta ja lopulta ystävyyssuhde päättyi. Syynä olivat heidän mielipide-eronsa kristinuskosta ja moraalista. Nietzsche hylkäsi ahdasmielisen omistautumisen kristinuskolle ja sen "orjamoraalille", jonka hän näki elämänvastaisena. Nietzsche julisti: "Jumala on kuollut!"

Kun Nietzschen nopeasti heikkenevä terveys pakotti hänet luopumaan Baselin professuurista vuonna 1879, hän työskenteli itsenäisenä filosofina seuraavat kymmenen vuotta ja loi suurimmat teoksensa. Kirjoittaen useilla eri paikkakunnilla, erityisesti Italiassa, hän julkaisi "Inhimillistä liian inhimillistä" (1880), "Sarastukset" (1881) ja "Iloinen tiede" (1882). Näissä kolmessa teoksessaan hän kuvasi ihmisen olentona, jolla on vapaus valita taitonsa, tapansa ja moraalinsa. Kuitenkaan Nietzschen käsite "perinteisten arvojen hylkääminen" ei kohdistunut yksilöön, vaan tavoitteena oli luoda valikoitu, kulttuuriluova yli-ihmiskunta, jolla oli oma "herramoraalinsa". Nietzschen filosofinen mestariteos oli 4-osainen "Näin puhui Zarathustra" (1883-85), jossa hän vahvisti runollisella tyylillä teoriansa. Vuosina 1886 ja 1887 seurasivat "Hyvän ja pahan tuolla puolen" ja "Moraalin alkuperästä". Seuraavat lyhyemmät teokset kuten "Tapaus Wagner" (1888), "Anti-Kristus" (julkaistiin 1894) ja "Nietzsche contra Wagner" (1895) jatkoivat hänen ateistista ja antikristillistä elämännäkemystään.

Italian Turinissa 1889 tapahtuneen hermoromahduksen jälkeen Nietzsche joutui Jenan yliopistossa Saksassa sijainneeseen psykiatriseen laitokseen. Hänestä huolehtivat hänen äitinsä ja äidin kuoleman jälkeen hänen sisarensa. Nietzsche ei enää toipunut ja hän kuoli 25.8.1900 Weimarissa.

Friedrich Nietzsche oli yksi suurimmista arjalaisista filosofeista ja ajattelijoista. Hän antoi myös suuntaviivat eksistentialismille. Kansallissosialistinen kirjoittaja Karl Schlectas kirjoitti hänestä:

"Liikkeen kontekstissa (jonka käynnistävänä tekijänä on uudistaminen) Nietzsche, etsiessään ihmisluonnon perimmäistä alkuperää ja luonnetta, yritti pakottaa itsensä vapautumaan kulttuuriperinnön vanhoista arvoista."

Kotiin