Miksi Mannerheim on meille suomalaisille niin tärkeä?
Olisi aivan turha edes kysyä tuollaista, koska Suomen kohtalo oli hänen käsissään v.1918 ja 1939-45. Hänet valittiin v.1999 vuosisadan suomalaiseksi, perusteluja toki riitti kuten esim. "Hän on ehdoton ykkönen meille suomalaisille" tai "Ilman hänen perusteellista Venäjän tuntemustaan emme olisi säilyttäneet itsenäisyyttämme". Mannerheim ei ollut tunnettu pelkästään Suomessa tai Venäjällä, hänet tunnettiin maailmalla sotilaana joka pelasti isänmaansa tuholta. Jos Suomalaisuus merkitsee sinulle jotain, sinä tiedät hänen olevan vuosisatamme suurimman suomalaisen.
Sukutaustaa
Mannerheimin sukutausta oli aatelinen, suomalainen ja ruotsinkielinen. Mannerheimin suku oli tullut Ruotsiin Alankomaista 1600- luvulla. Suku oli melko tunnettu, isoisänisä Carl Erik Mannerheim 1759-1837 kuului Kustaa III:n valtakauden oppositioon, Anjalan liittoon. Mannerheimin isoisä Carl Gustaf oli kansainvälisesti tunnettu hyönteistutkija ja Viipurin hovioikeuden presidentti 1839-1854. Carl Gustaf Emil Mannerheimin isä, kamarijunkkari, kreivi Carl Robert Mannerheim 1835-1914 oli runoilija, kirjailija ja teollisuusmies. Liiketoimet eivät menestyneet ja hän joutui vararikkoon. Louhisaari myytiin 1880 hänen sisarelleen Mimmille (Eva Carolina) Mannerheimille. Isä lähti vararikkoa pakoon Pariisiin. Mannerheimin äiti Héléne (o.s. von Julin) , kuului tunnettuun teollisuussukuun.
Nuoruusaika
C.G.E Mannerheim syntyi 4. kesäkuuta 1867 Askaisten Louhisaaren kartanossa.
Hänen syntymäpäiväänsä muistetaan puolustusvoimain lippujuhlana, mikä on
yleinen liputuspäivä. Isän lähdettyä Pariisiin, perhe hajosi. Äiti Héléne
muutti neljän nuorimman lapsen kanssa Sällvikiin, äitipuolensa von Julinin
kartanoon. Äidin kuoltua 1881 perhe hajosi lopullisesti, osa sisaruksista
jäi Suomeen, osa Ruotsiin. Gustafin kasvatuksesta vastasi hänen enonsa
Albert von Julin. Mannerheim aloitti
Vapaussota
Joulukuussa 1917 eduskunta hyväksyi Suomen julistamisen itsenäiseksi
valtioksi. Suomen hallitus eli senaatti ryhtyi riisumaan aseista Venäjän
sotajoukkoja, joita oli vielä maassamme. Venäjän hallitus puolestaan julisti
sodan Suomen hallituksen "vastavallankumouksellisia" joukkoja vastaan ja
28.1.1918 syttyi vapaussota. Eduskunnassa vähemmistöön jääneet
työväenliikkeen edustajat tekivät Venäjän vallankumousta noudattaen
vallankumouksen. Venäläisten joukkojen tuella
Valtionhoitaja
Kenraali Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi 12.12.1918-26.7.1919. Mannerheim pyysi arkkipiispa Gustaf Johannssonia siunaamaan hänet tehtävään. Mannerheim toimi myös ylipäällikkönä 30.12.1918-26.7.1919. Mannerheim suoritti ulkomaan- ja kotimaanmatkoja Suomen ja suomalaisten omanarvontunnon kohottamiseksi. Ulkopolitiikassa hän valvoi Suomen etuja. Mannerhein jopa harkitsi heinäkuussa 1919 mahdollisuutta jättää vahvistamatta uuden tasavaltaisen hallitusmuodon, eräänlaista vallankaappausta. Presidentinvaaleissa hänen kannatuksensa oli liian pieni.
Puolustusneuvosto
Mannerheim oli kommunisminvastainen ja hyväksyi kommunisminvastaisen Lapuan liikkeen päämääriä. Mannerheimin johdolla puolustusneuvosto kehitti Suomen sotateollisuutta. Hän halusi pohjoismaista suuntausta ulkopolitiikassa ja pyrki yhteistyöhön Ruotsin kanssa asetuotannossa. Lokakuussa 1939 Mannerheimin ehdotuksesta toimeenpantiin hiljainen liikekannallepano. 17.10 Mannerheimistä tuli puolustusvoimain komentaja. Hän uhkasi erota tehtävistään, mutta Neuvostoliiton hyökkäys muutti suunnitelmia ja hän suostui ryhtymään ylipäälliköksi.
Ylipäällikkö
Talvisodan ankarista rauhanehdoista huolimatta Mannerheim suositteli kuitenkin niiden hyväksymistä. Sodan jälkeen hän rupesi vahvistamaan itärajan puolustamista. Mannerheimin maine oli lisääntynyt maailmalla talvisodan myötä, mm. Saksa otti häneen yhteyttä poliittisissakin kysymyksissä. Operaatio Barbarossan ja jatkosodan alkaessa 1941 Suomen armeija kykeni valtaamaan takaisin talvisodassa menetetyt alueet. Kun hyökkäyssota alkoi 10.7.1941 Mannerheim lähetti joukoilleen kuuluisan miekantuppipäiväkäskyn. Mannerheimiä kiiteltiin siitä, ettei hän hyökännyt Leningradiin tai katkaissut Muurmannin rataa, mutta häntä syytettiin siitä, että Englanti julisti sodan Suomelle 6.12.1941 kun Suomen hyökkäys jatkui. Poliittisissa piireissä syntyi epäilys, että Mikkeli on Suomen toinen pääkaupunki ja että marsalkka Mannerheim johti Suomea. Mannerheim varoi antamasta poliittisia neuvoja hallitukselle, mutta hänen mielipiteensä vaikutti ulkopoliittisissa ratkaisuissa. Mannerheimin johdolla Suomen armeija pystyi torjumaan Neuvostoliiton suurhyökkäyksen kesä-heinäkuussa 1944. Presidentti
Mannerheim valittiin tasavallan presidentiksi 4.8.1944-8.3.1946, hänen katsottiin pystyvän viemään maa rauhaan. Mannerheimiin luotettiin ja luottamus takaisi sen, että neuvotteluja ei katsottaisi petokseksi ja koko armeija noudattaisi rauhansopimusta. Mannerheim sanoutui irti presidentti Rytin erillisrauhan estävästä sopimuksesta ja suostui aselepoon. Liittoutuneiden valvontakomission valvoessa Suomea Mannerheimin oli pakko hyväksyä useita ratkaisuja. Kuten suojeluskuntien, Lotta Svärd- järjestön ja Suomen aseveljien liiton lakkauttamisen. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana 1945-46 esiintyi vaatimuksia myös Mannerheimin syyttämisestä, ja hän joutuikin puolustuskannalle. Mannerheim erosi presidentinvirastaan maaliskuussa 1946 sairauden uuvuttamana.
Eläkevuodet
Virallisesti Mannerheim siirtyi eläkkeelle vasta vuonna 1946, lähes 79 vuoden iässä. Hän oleskeli suurimmaksi osaksi ulkomailla, eniten Sveitsissä. Mannerheim kantoi yhä huolta Suomen uhanalaisesta asemasta. Suomen vaikeasta asemasta hän kirjoitti muistelmissaan. Mannerheimistä liikkui huhuja, että hän yhdessä länsivaltain kanssa sieppaisi Suomen pois Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Mannerheim halusikin vaikuttaa tähän suuntaan, mutta merkkejä yhteistyöstä läntisten sotilasesikuntien kanssa ei ole. Mannerheim kuoli yöllä 28.1.1951 Lausannessa Sveitsissä ja hänet haudattiin juhlallisesti Helsingin Hietanimen hautausmaalle 4.2.1951. Mannerheim ei vain vaikuttanut vaan vaikuttaa yhä meihin jokaiseen suomalaiseen.
Henrik Holappa
|
|
|
