|
Kansallissosialismi - Johtotähtemme
Tämä alunperin Colin Jordanin National Socialist Worldissä ilmestyneen artikkelin: A Great Idea - National Socialism - Then and Now, tarkoitus on osaltaan tuoda pilkahdus toivon valoa nykyiseen näköalattomuuteen ja epätoivon maailmanaikaan.
Saakoon se merikortin tavoin kulua nuorisomme ja kasvattajiemme käsissä, palauttamassa ajatteluamme takaisin kerran jo hukatulle kurssille. Levittäessämme sen kopioita kaikkialle ympäristöömme, teemme työtä valoisamman huomispäivän puolesta. Kuten viime vuosina olemme voineet todeta esimerkiksi Schindlerin lista - elokuvalle luodusta katteettomasta julkisuudesta - ovat eksyttäjämme käymässä raivoissaan viime taistoon estääkseen meitä arvioimasta todellista asemaamme. Me (kuten myös vastustajamme) tiedämme, että uusi huomen on kohta kirkastava taivaanrannan, pimeyden voimat on vääjäämättä tuomittu väistymään uuden ja entistä loisteliaamman kansallissosialistisen huomenen koittaessa. Kansallissosialismi on tie kansakuntien terveeseen ja luonnonmukaiseen yhteiseloon. Sen aatemaailma takaa (Rion ympäristökokouksen unohtaman) ihmisrotujen moninaisuuden säilymisen osana luonnon suurta kokonaisuutta. Kansallissosialismin aate kykenee kokoamaan eksytetyt ja pirstotut jälleen yhdeksi, nationalismi on voima, joka nousee voittaakseen. Kansallissosialismi ei ole vain saksalaisuutta, eikä pelkkä valkoisen rodun oppi - se on koko ihmiskunnan tulevaisuuden toivo!
Yli viisi vuosikymmentä on kulunut saksalaisen kansallissosialismin sankarillisesta taistelusta silloin ylivoimaisia pimeyden voimia vastaan. Nuo hämärän herrat tapaavat verhoutua demokratian, liberalismin ja bolshevismin kaapuihin. Se umpikuja, johon ihmiskunta on noiden hämärämiesten toimesta ajettu, on pudottanut suomut kansakuntien silmiltä: on tullut aika punnita vuosikymmeniä pinnalla pidetyt arvot uudelleen. Kansallissosialismin uusi tuleminen on sarastavan huomenen varma merkki. Miten on mahdollista, että aate ja maailmankatsomus voivat ylipäätään säilyä elossa ja puhjeta uuteen kukoistukseensa vuosikymmeniä jatkuneen mustamaalaamisen, parjauksen ja valhepropagandan jälkeen? Eikö juuri sellainen todistakin aatteen väkevää elinvoimaa ja kykyä yhä edelleenkin vastata ajan haasteisiin? Kansallissosialismi, jos mikä, on juuri tällainen maailmankatsomus. Se on kestänyt sodan liekit ja mitä likaisimmat parjauskampanjat. Sodan voittajat pyrkivät kuvaamaan sen kaiken pahuuden ja epäinhimillisyyden perikuvaksi. Kaiken tämän vihanpidon jälkeen: kansallissosialismi elää ja on voimissaan, mikään ei voi sitä hävittää. Eikä ihme - perustuuhan se luonnon omiin periaatteisiin, ihmisen luontaiseen itsesäilytyksen tarpeeseen, hänen pyrkimyksiinsä jatkaa elämäänsä, pysyä terveenä ja hyväkuntoisena.
Niin kuin terveys voittaa sairauden, kansallissosialismin aate vääjäämättä syrjäyttää tieltään sairaan älyn tuottamat aaterakennelmat. Päivänpolitiikan pyörityksessäkin on kansallissosialismi aina pitänyt kirkkaana mielessä, että ihminen voi täysimittaisesti toteuttaa itseään, kykyjään ja toiveitaan vain oman kansallisen yhteisönsä puitteissa. Hänen (kuten myös hänen yhteisönsäkin) mahdollisuuksia rajoittavat toisaalla luonnonvalinta ja olemassaolon kamppailu. Päästäkseen täysipainoiseen ja tyydytystä tuovaan tulokseen, ihmisen tulee suunnata mielensä ja pyrkimyksensä oikein. Lisäksi hän tarvitsee kantavan aatteellisen vireen, joka tukee ja vahvistaa hänen elämäntunnettaan ja voimiaan. Tässä Kansallissosialismi ulottaa juurensa antiikin Kreikkaan, Platonin valtioihanteeseen, sen luonnonmukaisen elämän käsitteeseen, joka tarjoaa oivalliset puitteet sille, että ihminen voi toteuttaa itseään täysipainoisesti: osana omaa luontaista yhteisöään. Toisaalta se pohjaa roomalaiseen vastuuntuntoisen kansalaisen käsitteeseen, jonka mukaan jalo ja arvokas elämä merkitsee stoalaisen tyyntä ja tarvittaessa uhrautuvaa työtä valtion hyväksi. Se haluaa elvyttää muinaisten Euroopan pohjoisten heimojen verisiteet ja yhteenkuuluvuuden tunteen: tunteen siitä, että ihminen on ensisijaisesti kansansa jäsen ja että kaikkia kansan jäseniä sitovat toisiinsa yhteisön kokonaisuutta palvelevat tehtävät ja velvoitteet.
Kansallissosialismi pyrkii palauttamaan entisaikojen terveet ja luonnonmukaiset arvot. Siksi se hyökkääkin jyrkästi aikamme henkistä saastetta, liberalismin, demokratian ja materialismin arvomaailmoja vastaan. Kansallissosialistinen ajattelu paljastaa poroporvarillisen ajattelun kestämättömät lähtökohdat, sen kasvottoman yksilön (keskivertoäänestäjän) oikeuksien palvonnan sekä näkemyksen, että ihminen olisi pelkkä yksilö vailla kansaa ja persoonallisuutta, mihin tahansa siirrettävä ja vaihdettava hiukkanen kansojen meressä. Aikamme sairautta on osaltaan ollut synnyttämässä vallalle noussut kristinuskon "hyssyttelyversio". Tuon sairauden kuvaan kuuluu taipumus lyhytnäköisesti uhrata suuret ja keskeiset tavoitteet pikkuharmien välttämiseksi. Moraalittomia ratkaisuja perustellaan sillä, että enemmistö olisi muka aina oikeassa: toisin sanoen massojen manipuloidut ja ailahtelevat mielialat määräävät (enemmistöperiaatteella) kulloinkin vallitsevan kurssin. Historia on spektaakkeli, jossa sosiaalinen rappio ja uudistuminen vuorottelevat. Kansallissosialismi on vuosisatamme lääke aikamme rappiota vastaan. Aikamme juurettomuus ja rikkinäisyys ovat sen henkisen ja yhteiskunnallisen myllerryksen seurausta, jonka yltiökapitalismi on synnyttänyt. Olemme neuvottomia ja vailla näköaloja sen arvojen rappion jäljiltä, jonka 18. vuosisadan yltiöliberalismi pani alulle ja joka kulminoitui 19. vuosisadan yltiödemokratiassa ja 20. vuosisadan kommunismissa. Kapitalismi ja kommunismi ovat tulleet tiensä päähän. Ne jättävät perinnöksemme kaaoksen, raiskatun luonnon ja arvojen tyhjiön. Alkavan 21. vuosisadan tervehtyminen ja toivo ovat kansallissosialismissa.
Kansallissosialismi on paljon enemmän kuin pelkkä poliittinen uudistusliike: Se merkitsee historiallista jälleensyntymistä, aikamme renessanssia. Kansallissosialismi merkitsee hengen ja arvojen vallankumousta. Sen osana on tinkimättä kitkeä juurineen aikamme arvomaailman myrkkykasvit, poistaa mädät toimintamallit ja korvata ne tykkänään uusilla ja terveillä. Tässä merkityksessä se on universaali liike, joka kattaa elämän koko piirin. Juuriltaan se on toki arjalainen, kantaen itsessään arjalaisen ihmisen jaloimpia arvoja ja ominaisuuksia. Sen oppi on kuitenkin sovellettavissa yleismaailmallisesti mitä moninaisimpiin olosuhteisiin. Kansallissosialismin aate kattaa koko elämänpiirin. Se ei ole pelkkä näkökanta vaan maailmankatsomus. Kansallismielinen elämänasenne puhkeaa kukoistukseensa mitä erilaisemmilla elämänalueilla antaen niille oman ilmiasunsa. Kansallissosialismin arvomaailma nousee kaikkialla torjumaan luonnottomia ja epäterveitä ilmiöitä. Se kamppailee kaikkea rumuutta, rujoutta sekä henkisen ja kulttuurielämän rappiota vastaan sekä ennen kaikkea poliittisen ja taloudellisen toiminnan alueilla. Kansallissosialistiksi ei voi tunnustautua pelkän älyllisen harrastuksen pohjalta - siihen tarvitaan myötäsyntyistä intohimoa kansallismielisyyteen. Aidon kansallissosialistin esteettinen elämänasenne pyrkii terveisiin ja luonnonmukaisiin elämäntapoihin. Kansallissosialismi ei ole vain pelkkiä aatteita ja tunteita: se edellyttää myös niitä vastaavia tekoja.
Kansallissosialismi on sekä filosofia että uskonasenne. Demokraattinen tapa punnita oikeudenmukaisuutta yksilötasoisella saivartelulla johtaa pelkkään tunneperäiseen nyyhkimiseen. Kansallissosialistinen oikeudenmukaisuuden käsitys sitä vastoin lähtee siitä, mikä on kansakunnan kokonaisetu suhteessa sen jäseniin. Vaikka päämäärän sanotaankin monesti pyhittävän käytetyt keinot, nuo keinot eivät kuitenkaan voi olla mitä hyvänsä - niiden tulee olla linjassa aatteen jaloimpien periaatteiden kanssa. Kansallissosialismin juuret ovat kosmisessa ulottuvuudessa, luonnonjärjestyksen toteuttamisessa: oman kansanaineksen jatkuvuuden turvaamisessa, sen henkisen- ja verenperimän siirtämisessä tuleville sukupolville. Yksittäisen ihmisen osa on olla lenkkinä luonnon kiertokulussa. Hänen matkansa hedelmöittyneestä munasolusta aina haudan tomuun saa tässä kosmisessa ulottuvuudessa perimmäisen merkityksensä. Kansallissosialistisen aatteen näkökulma lähtee kansakunnasta. Kuten Adolf Hitler kirjassaan Taisteluni selkeästi julistaa, yksittäisen persoonan luontainen ympäristö on hänen oma kansansa. Persoona on suurimmalta osaltaan sen kansakunnan tuotos, josta hän on lähtöisin. Vain oman kansakuntansa puitteissa persoona voi puhjeta täyteen kukoistukseensa. Rodulliset ominaispiirteet luovat kansakunnan. Se on perheyhteisön etninen jatke, sen ulompi kerros. Ihminen ei ole mikään irrallinen yksilö ja itsetarkoitus kuten liberalismin ja demokratian valheprofeetat pyrkivät uskottelemaan. Ihminen kuuluu elimellisenä osana omaan kansakuntaansa. Hänen koko elämänsä on osa sitä kudosta, joka muodostuu menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Sukupolvet tulevat ja menevät, mutta terve kansa jatkaa elämäänsä. Kansallinen yhteisö tarjoaa lävitseen kulkeville, syntyville ja aikanaan taas kuoleville jäsenilleen elämisen puitteet ja tarkoituksen. Olemalla osa kansallista yhteisöään ihminen saavuttaa kuolemattomuuden lenkkinä siinä ketjussa, joka ammoin alkoi hänen esi-isistään ja jatkuu hänen jälkeläisissään. Kansa esiintyy sekä pienissä että laajemmissa puitteissa alkaen perheyhteisöstä ja jatkuen sukuna, klaanina, heimona ja paikallisyhteisönä aina kansakuntaan saakka. Tämän ylärakenteena on rodullinen yhteisö, josta koko kulttuuri riippuu. Nykyisinä aikoina on kansakunnan jäsenyys päässyt hämärtymään. Kansakunnan jäsenyys on tarkoituksellisesti pyritty sotkemaan keinotekoisten valtiomuodostelmien "kansalaisuuteen". Se luontainen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne, joka oli tunnusomaista heimoyhteisöille ja pikkuvaltioille, on korvattu keinotekoisella jäsenyydellä jossakin valtiomuodostelmassa. Kansalliset ja etniset yhteisöt on pirstottu, niiden spontaani voima on hajotettu ja ihmisten luontaista rotutietoisuutta on systemaattisesti pyritty kriminalisoimaan.
Ollakseen voimallinen kansallistunteen on kummuttava alkulähteiltään, lähtien paikalliselta kohoten aina rodulliselle tasolle saakka. Täyttäessään ja elävöittäessään koko orgaanisen elämän piirinsä kansallistunne saa kansanaineksen kukkimaan, tuottamaan hedelmää ja turvaamaan oman jatkuvuutensa. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistaa kansallista identiteettiä ja antaa voimia kestää olemassaolon kamppailun ankarimmatkin haasteet. Nyt ja tulevaisuudessakin on kansallissosialistisen liikkeen huolehdittava yhteisöllisyyden ja kansallismielisyyden voimistumisesta paikallisella tasolla. Paikallisyhteisöistä nouseva paine palauttaa kansallisvaltion ja rodullisen nationalismin sille kuuluvaan luontaiseen kukoistukseensa.
Kansallissosialismi on uskoa kansaan itseisarvona. Se myös viestii geneettisellä kielellä eli kuvaannollisesti sanoen: tulkitsee ympäröivää maailmaa "veren logiikalla".
Edellä olevasta seuraa suoraan myös vaatimus koko kansalaisuuden käsitteen palauttamisesta etniseen yhteyteensä. Vain saman kansanainekseen kuuluvilla on oikeus yhteiseen kansalaisuuteen, kansakunnan jäsenyyteen. Samainen vaatimus sisältyi jo NSDAP:n 25-kohdan ohjelmaan (Kohta 4).
Kansallissosialismi lähtee siitä, että kansakunnan rodullisten ominaisuuksien säilyttäminen ja niiden jalostaminen on kosminen velvollisuutemme. Saman rodun jäseniä yhdistää transsendenttinen veren sinetti, joka ylittää kaikki yhteiskunnalliset luokka- ja säätyrajat. Kansallissosialismi ei hyväksy perinteisten oikeisto- ja vasemmistopuolueiden malleja eturistiriidoista ja luokkataistelusta. Kansallissosialismissa kansakunnan yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla instituutioilla on oltava oma, korporatiivinen, kansakunnan kokonaisuuteen integroituva roolinsa. Sille on vierasta ihmisen sisäinen pirstominen erilaisiin, toisilleen vastakkaisiin rooleihin.
Kansallisen yhtenäisyyden tunteen nostattaminen ja sen vaaliminen edellyttävät vilpitöntä ja tinkimätöntä sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamista. Yhteisen hyvän optimointi edellyttää, että jokaiselle annetaan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kykyjään ja kohota sen mukaiseen asemaan. Jokaiselle kansakunnan jäsenelle tulee taata ansionsa mukainen toimeentulo. Vähäpätöisimmänkin puurtajan on saatava välttämättömät tarpeensa tyydytettyä. Kansallissosialismia ei voi olla ilman yhtenäistä kansaa. Kansallisen yhtenäisyyden perusteet alkavat heti rapautua, jos yhteisö unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päästäen eturistiriidat ja epäreilun kähminnän valloilleen.
Kansallissosialismi ei hyväksy marxilaistyyppistä muurahaiskeon valtiososialismia. Yhtälailla se hylkää yltiökapitalismin, joka johtaa laillistettuun anarkiaan, taloudellisen alamaailman mielivaltaan. Kansallissosialismi suhtautuu myönteisesti yksityisyrittäjyyteen. Se edellyttää kuitenkin, että toiminnan edellytykset kuten myös sen tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti ja säännellysti - myös kansallisella tasolla. Kapitalismin epäoikeudenmukaisuus synnytti marxilaisuuden. Kansallissosialismin tie on vaihtoehto näille kummallekin.
Nationalismin aate edellyttää siis rotupuhtauden ja jatkuvuuden, kansallisen yhtenäisyyden vaalimista sekä sen jäsenten hyvinvoinnista huolehtimista. Tämän toteuttaminen vaatii johtajuutta, joka kansallissosialismissa perustuu kansallisen eliitin käsitteeseen. Vain jaloimmilla ja parhaimmilla edellytyksillä varustetuilla on oikeus nousta kansakuntansa johtoon. Sama luonnonjärjestys, jonka mukaan ihminen syntyy tietyn kansakunnan jäseneksi, myös määrää sen, että kansalaisilla on myös erilaiset perinnölliset lähtökohdat täyttää Johtajalta vaaditut kriteerit. Kokonaisuuden etu edellyttää, että kyvykkäämpien tulee johtaa itseään vähemmän kyvykkäitä. Luonnonjärjestyksen mukaisesti koko johtokaartin tulee olla valikoitunutta eliittiä, joka hierarkkisesti palvelee annetuin tavoittein ja valtuuksin ylimmän Johtajan viitoittamaa tietä. Toisin kuin liberalismi, kansallissosialismi ei koe edustamaansa valtion roolia alistavana. Päinvastoin siinä nähdään positiivinen voimavara, joka on käytettävissä ohjaukseen ja välienselvittelyyn. Vahva valtiovalta voi sekä suojella että kannustaa periaatteella: "kaikki kansan puolesta ja kansa kaikkien puolesta". Mahdolliset sanktiot on nähtävä välttämättöminä apukeinoina yhteiskunnallisen harmonian ylläpidossa. Kansallissosialistisen hallituksen tulee toteuttaa kansakunnan tahtoa. Kansallissosialisteille kansan tahto ei kuitenkaan tarkoita mitään "demokraattisesti" manipuloitua hetkellistä mielialaa vaan yhteisön pitemmän tähtäimen etua. Kokonaisuuden etu on nähtävä sen sukupolvien takaa periytyvän ketjun puitteissa, jota nationalistinen hallitus edustaa ja jonka siirtämiseen myös tulevaisuuteen, jälkeen tuleville polville se on sitoutunut.
|
|
|
